Näiden kuvien tarkoitus ei ole näyttää kuinka julmetun hyvä valokuvaaja olen, vaan vilauttaa hieman menneisyyttäni näiden kuvien muodossa. Myönnettäköön että kuvankäsittelysormi olisi hirveästi halunnut painaa Adobea tuolta tehtäväpalkista, mutta tämän postauksen idea olisi kuollut siinä. En ala entisöimään näitä kultakuvia. Jokaisen kuvan ottamisen muistan, ja sehän kuvissa onkin tärkeintä, muistot.
Olin joskus dramaattinen ja ajattelin tämän otoksen kuvaavan elämää ja kuolemaa. Taiteellisesti äidin sängyllä, tietenkin.
Wery dramatic place to take photos: at my mothers bed...
Tätä puronpahasta rakastin, talvella ja kesällä se oli niin hieno. Pitänee palata talvella katsomaan jos se tarjoaisi jotain kuvattavaa, taas.
Nothing important....
Tämä on otettu jonkun pikkukaupungin pikkufestareilta, muistan sen illan aina. Liukumäki on mielestäni varsin erikoinen tälläisessä auringonlasku järvellä- maisemakuvassa.
From some kind of rock-festifals.
Lontoo 2011. Harmittaa kun kameraa tuli niin vähän käytettyä..!
Shame that I didn't use my camera more when I were in London.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti